Welcome Week part 1

Dodiin, nyt on sitten tervetuloviikko pyörähtänyt käyntiin. Tuntuu, että tänään on mun vaihdon "ensimmäinen virallinen" päivä, koska noin tunti sitten jäin tänne ihan yssin. Vaikka tämä on julkinen blogi, niin saanen sanoa että on kyllä ihan perseestä. Kyllä se kuitenkin tästä, kunhan tottuu! 

Täällä on paljon kivikehiä (ainakin siis kaksi :D)

Kadunnimet on usein kymriä

Käydäänpäs nyt läpi ihan päivä kerrallaan, mitä tähän asti on tapahtunut...

Maanantai:

Klo 10 piti olla vaihtareiden infossa/tapaamisessa päärakennuksella. Masu täynnä perhosia astelin sitten päärakennuksen saliin L4 suurin odotuksin. Info oli kuitenkin suuren suuri pettymys, koska se oli kuin olikin info eikä mitään muuta. Tunti käytännön asioita hyvin lyhkäsesti läpi käytynä ja siitä sitten vaan asioita järjestelemään. Tyhjä olo, sekä pieni pelko että mites ihmeessä minä nyt täällä tutustun kehenkään... No, pelkohan oli tietysti ihan turha, koska jo samaisena iltana oli iltameiningit sitten läheisen kampuksen Bar Unossa. Miksun kanssa asteltiin suoraan ruokajonoon (siellä oli oikeesti hyviä kolmioleipiä, can you believe that!) ja etsittiin sopivan näköinen porukka johon liityttiin. Pöydän ihmiset paljastuikin tosi mukaviksi ja monen kanssa synkkasi heti. Tyypit oli lähinnä Saksasta, Ranskasta, Belgiasta ja tsekeistä. Illan aikana otettiin myös pöytäkunnittain osaa psykan opiskelijoiden tietovisaan ja se oli suurta lystiä! 

@ Yliopisto

 Tiistai:

Tiistaina oli sitten Module Fair. Täällä rekisteröityminen kursseille (modules) tapahtuu äärimmäisen vanhanaikaiseen tapaan, eli kiertämällä laitokselta laitokselle ja pyytelemällä lupaa päästä kurssille mukaan. Ilmeisesti sitä helpottamaan on keksitty tämä niin mahtavan käytännöllinen Module Fair, jossa voit erittäin simppelisti ilmoittautua kursseille yhdellä kertaa samassa tilassa. Tapahtumahan oli ainakin minun kohdalla täysi vitsi, koska kielitieteiden laitokselta ei ollut paikalla ketään, jolla olisi lupaa rekisteröidä ketään kursseille ja kasvatustieteiden laitoksen pöydän edessä jonotettiin n. puoli tuntia ennen kuin kuultiin, ettei sieltä ole tulossa paikalle ketään. Eli tunti täysin hukkaan eikä yhtään kurssia. Lopputuloshan oli etten päässyt yhdellekään kurssille mille halusin ja jouduttiin juoksemaan toiselle kampukselle kysymään paikan päältä, että mille kasvatustieteiden kursseille minä nyt sitten voin ottaa osaa ja sieltä takaisin päärakennukselle kysymään kielitieteistä, että olisiko mitään kurssia minkä minä sitten voisin sieltä ottaa. Lopulta lapussani luki, että olen rekisteröitynyt seuraaville kursseille:

Education in Europe: käytännössä siis käydään läpi eri Euroopan maiden opetusjärjestelmiä jne. Jos olen kurssilla ainoo suomalainen, voin vaan kuvitella millaseen pommitukseen siellä joudun, sillä ensimmäinen kommentti muilta opettajaksi opiskelevilta vaihtareilta on ollut "ai Suomi, siellähän on tosi korkee opetuksen taso, meillä on käsitelty sitä monella tunnilla" ja pitkä kysymysliuta miten meillä tehdään se, se ja se opetuksessa. 

Children in Crisis: ilmeisesti siis käsitellään, miten yhteiskunnalliset ja maailmanlaajuiset kriisit jne vaikuttaa lapsiin. 

Scaffolding Learning: mikä on aikuisen/opettajan/vanhemman rooli lasten oppimisessa tai jotain sen suuntaista. 

Current issues in Bilingualism: jotain siis kaksikielisyydestä, eri teorioita jne.

Jeps, se siis käytännön asioita, illalla oli sitten taas tapaaminen tuon "meidän" porukan kanssa Bar Unossa, jossa oli Open Mic Night. Me kaikki luultiin, että kyseessä on joko karaokea tai tosiaan "mikki on vapaa" tyyppistä äksöniä, mutta siellähän olikin joitain live bändejä. Ei sinänsä hullumpi vaihtoehto, koska kaikki bändit soitti tosi hyvin, mutta vähän se häiritsi tuota tutustumispuolta volyymitason ollessa niin jumalattoman korkea. Pääosin ilta vietettiinkin sitten terassilla tutisten, että kuuli omat ajatukset (ja muiden, jos ne halusi lausua ne ääneen.. :)) 

@ PJ Hall/yliopistolla

Keskiviikko:

Eilen alkoi kaksipäiväiset opiskelijajärjestömessut eli Serendipity. Käytännössä edustajia lukuisista opiskelijajärjestöistä oli kerääntynyt liikuntatalolle ja siellä sai sitten jättää oman sähköpostiosotteen järjestöille, joiden toiminnasta on kiinnostunut. Tarjontaa oli kaikkee paintballista yliluonnollisten juttujen faneihin ja ihmisoikeuksiin. Itse aattelin osallistua Amnestyn toimintaan (oonhan kumminkin jäsen Suomessakin), kieltenystävien menoihin sekä mahdollisesti pariin luontojuttuun (joku merijärjestö missä käydään mm. Aquariumissa ja rannoilla, mutta en ehkä tiedä jaksanko mä kuunnella jaarittelua levästä ja planktoneista.. sekä Zoo society, jonka toiminta jäi vähän epäselväksi. Jos se ei sisällä retkeä eläintarhaan, en mene :D)

Miksun kaa käytiin ostoksilla tuolla muutaman kilsan päässä sijaitsevassa supermarketissa (Joka on, btw, 24h auki. Paitsi tietysti sunnuntaisin vain 10-16, mikä oli mukava huomata klo 16.30 viime sunnuntaina) ja ilta vietettiin kattoen Frasieria ja syömällä sipsejä. Voitteko uskoo, että chili/vuohenjuustosipsit on ihan mielettömän hyviä!! Eilen meillä oli myös täällä ihan omassa huoneessa oikea ötökkänäytös (ei tarttee  siis liittyä ötökkäjärjestöön yliopistolla, semmonenkin on) kun Miksu spottas verhoista minun kämmenen kokosen hämähäkin, 2 min sen jälkeen huomattiin pöydällä musta ohut mato ja vielä n. puolisen tuntia myöhemmin toinen mokoma kiipeilemässä seinää pitkin!! 

Torstai:

Tänään mentiin sitten käymään kahvilla meidän uuden tsekkiläisen kaverin Josephin kanssa, jonka jälkeen mentiin rekisteröitymään virallisesti yliopistoon. Jonoja, papereita, jonoja, mutta yllättävän nopeeta toimintaa. Kuten jo heti alussa kerroin, oon täällä nyt sitten yksistään, mikä tuntuu äärimmäisen oudolta. Onneksi löysin netistä sivun, mistä voi katsoa Emmerdalea (lopeta se huokailu/pään pyöritys/mitä ootkaan tekemässä) ja minulla on levy pähkinäsuklaata ja kokista auttamassa pääsemään pahimmasta yli ;) Huomenna vähän shoppailuterapiaa tyttöjen kanssa ja illalla jotain kivaa - ehkä nyt sitä karaokea? :) Viikonlopusta on luultavasti tulossa aika hauska ja maanantaina pitäis sitten raahautua koulunpenkille. 

Tässä kun en oo jaaritellut vielä tarpeeksi, niin listaan vielä muutamia havaintoja, mitä oon täällä tehnyt.

- kaikkialla on kylmä ja kosteeta, myös sisällä (vaatteet pakko kuivata kuivurissa, koska muuten ne ei kuivu)

- monissa paikoissa haisee pahalta

- tiet on kapeat, tuntuu aina että ohimenevät bussit imasee mukanaan

- ruoka on hassunmakusta

- minun kämpässä tuntuu 3 olevan maaginen luku: vessan valot syttyy kolmannella vetäsyllä (ne sytytetään narusta vetämällä) ja vessan pönttö vetäsee kolmannella. 

-britit on äärimmäisen hyviä tekemään asioita suklaasta

Hot Chocolate Fudge Brownie & cappuccino

Älkää nyt kumminkaan luulko, että minun mielestä täällä kaikki on negatiivista tai huonosti. Bangor vaikuttaa mitä mukavimmalta pikkukaupungilta, jossa on hassun paljon nuoria. Ihmiset on tosi ystävällisiä, avuliaita ja mukavia ja yliopiston henkilökunta on ollut mitä ihaninta. Ruoka ja olut on täällä halpaa ja ilmapiiri tosi kiva. Oon saanut tosi mukavia kavereita, joiden kanssa ollaan jo suunniteltu vaikka mitä reissuja, joista ensimmäinen on bussimatka Snowdoniaan viikon päästä lauantaina. Lisäksi, kuten oon jo aika monta kertaa sanonut, täällä on tosi kaunista eikä niitä vuoria voi kun katsoa ihastelleen.Minä vaan äärimmäisen mukavuudenhalusena suomalaisena oon tottunu siihen, että kaikki toimii tietyllä tavalla ja (minun näkökulmasta) loogisesti ja vaatii totuttelua, kun asiat toimii ja hoituu täällä eri tavalla. :) On tää kaikki varmasti kuitenkin kaiken tämän arvoista ja mieletön reissu tulossa!

polku lähellä rantaa

 Nyt lopetan tämän (turhanpäiväisen tai ainakin turhan yksityiskohtaisen) selostuksen ja siirryn Emmerdalen pariin :D

Tästä voitte vielä kumminkin tsekata kämpän.

makkaripuoli, takana näkyy kylppäriä

olkkaripuoli

keittiöö

kylppäriä