Yleisiä huomioita vaihdon puolessa välissä

Viime viikon ollessa todellinen touhuviikko, oon sitten ottanu ekstra-rennosti tällä viikolla ja ollut tekemättä käytännössä katsoen yhtään mitään! Merkittävä etappi ohitettiin kuitenkin tällä viikolla, kun perjantaina oli päivä, jolloin mun vaihtokausi on tasan puolessa välissä. Rupesin tuossa kattelemaan kalenteria, ja meinasin jo säikähtää kun tajusin miten nopeesti tää tulee loppumaan, vaikka tähän asti on tuntunut, että vielä on edessä ikuisuus ennen kun pääsee kotiin!

Kerta ei noin tekemisen puolesta oo paljoo mitään kirjotettavaa, kerronpa nyt muistaissani semmosta yleistä asiaa ja erilaisia huomioita täältä päin mualimoo.

1) Kuninkaallisten ostosparatiisi

Prinssi William ja Kate shoppailee Bangorissa (niillä rahoilla ite kyllä lentäsin shoppailemaan vaikka Pariisiin...). Eräs paikallinen kyllä yritti väittää, ettei tuo pidä paikkaansa ollenkaan, mutta kyllä se nyt vaan pitää ja piste. :) 

Kukapa täällä ei shoppailis xD

2) Siansaksaa? Eiku ei sittenkään.

Kymri on tosi hauskan kuulonen (ja näkönen!) kieli: esim. eräs katu täällä on nimeltään Ffordd Ffriddoedd :D Kymriä kuulee täällä joka puolella, mikä tekee Bangorista näin suomalaiselle eksoottisemman paikan. On se vaan jotenkin niin siistiä, kun ei ymmärrä yhtään mitä ihmiset puhuu ympärillä. Tosin mun kohdallahan ei tartte mennä ku Tukholmaan niin jo loppu ymmärtäminen...

3) Paikalliset nuoret...

...pukeutuu eriskummallisesti; hauskin yhdistelmä tuli vastaan jo ihan eka viikolla, nimittäin tyttö ilman kenkiä ja sukkia pikkuruisissa shortseissa (ilman mitään legginsejä niiden alla), paksu talvitakki ja villapipo päässä! Qué??? Muutenkin paikalliset tapaa pukeutua ulkomuotoon katsomatta pikkuruisiin vaatteisiin, mikä usein herättää aika paljon hilpeyttä meissä vaihtareissa. Ei vaan voi tajuta sitä tyyliä. Lisäksi paikallisilla on aivan mieletön into pukeutua asuihin iltarientoihin lähtiessä: joka viikonloppu tulee vastaan Pikatchuja, Avatareja, Robin Hoodeja, Lumikkeja jne.

...on  ärsyttävää, remuavaa, kovaäänistä sakkia ilman käytöstapoja. Ja ilman kunnollista yleissivistystä/maalaisjärkeä. Onneksi löytyy poikkeuksiakin, mutta kyllä se vähän tuntuu, että (liiankin) suureen osaan tuo yleistys pätee... Meidän piti esim. luetella kehitysmaita [siinä taas oikeen hyvä esimerkki järkevistä tehtävistä mitä täällä pitää tehdä YLIOPISTOSSA, for god's sake!!] ja yksi sanoo Aasia ja toinen Etelä-Amerikka. Oh jeez!! Myös yksi selkeesti penaalin terävimmistä kynistä kysyi multa, osasinko yhtään englantia ennen kun tulin muutama viikko sitten Walesiin, koska puhun kuulemmä erittäin hyvin. Voin sanoo, että suomalaiset nuoret näyttää tän jälkeen hiton fiksulta sakilta, että siitä vaan kaikki nuorisoo parjaavat otukset mars britteihin kattomaan, että onko se Suomen nuoriso niin raiteiltaan vai ei.

4) Ruoka = :(

Kuten oon pariin otteeseen maininnu, niin brittejen ruoka on kyllä ihan maineensa veroista. Harvassa on ne paikat, mistä saa oikeasti hyvää ruokaa - onneks niitäkin löytyy kun tietää minne mennä. Jostain syystä täällä ei tykätä mausteista tai sitten se on vaan tapa, että jokainen lisää itse mausteet, mikäli haluaa ruokansa maistuvan joltakin... Noh, onneksi löysin kaupasta kumminkin normaalin makuista jauhelihaa ja pääsin tekemään kotonakin oikeaa MAUSTEISTA ruokaa pelkkien kasvisten sijaan! Lisäks kaapista löytyy 100% ruisnäkkäriä - hyvä etten itkeny onnesta kun se paketti sattu silmään kaupassa, alko nimittäin jo pullamössöleipä pikkasen kyllästyttämään. Että voi sitä onnea, kun pääsen Suomessa kunnon ruokapöytään (vink vink vaan kaikille ;))!

Miksu on rohkea.

5) Byrokratia helvetti

Jos ajattelee, että Suomessa pitää täytellä paljon lippulappusia ja tehdä yksinkertasetkin asiat vaikeasti byrokratian vuoksi, niin voin kertoo että täällä se on tuhat kertaa kauheempaa. Ainakin meidän yliopistossa, jossa tosiaan tietokoneaikaan siirrytään ehkä joskus ensi vuosituhannella ja sitä odotellessa kulutetaan satoja kyniä turhanpäiväsiä papereita rustaillessa. Oikeastaan KAIKKI täytyy hoitaa kirjallisesti, ja tosiaan, oikealla paperilla. Siinä sitten jonotat 20 minuuttia toimistoon kun haet minkä tahansa paperin, täytät sen, ja jonotat toiset 20 minuuttia että pääset palauttamaan sen. Olishan se liian helppoo lisätä yliopiston nettisivuille pari linkkiä, missä kaavakkeen voisi täyttää sähköisesti puolessa minuutissa. #%&#%#&%!!!

taas vähän yliopistoa

Että semmosia mietteitä tällä viikolla :D Huomenna onkin Halloween ja Lisan synttäripippalot ja viikonloppuna edessä olisi parin yön reissu Dubliniin, että vähän enempi sitten kertomista ensi viikolla.

Mars matkaan!

Huh, onpas ollut touhuviikko! Sain tosiaan viime sunnuntaina tänne äipän, Jounin ja Mellun kyläilemään ja 5 päivää menikin pyöriessä ympäri maita ja mantuja esitellen paikkoja ja tulihan sitä Lontoossakin käytyä pikavisiitillä :) Lauantai meni Manchesterissä ja tänään sunnuntaina käytiin pyörimässä Welsh Mountain Zoossa - vihdoinkin!! Eli paljon on tekstiä ja kuvia tulossa tästä viikosta, bare with me here!

Porukat saapu tänne tosiaan su-ma välisenä yönä, joten maanatai oli "hengailupäivä". Tiistaina sitten lähdettiinkin heti aamulla kohti Snowdoniaa. Ensin käytiin kävelemässä vähän Pen-y-Passin retkikeskuksen lähettyvillä ja sitten hypättiin bussiin kohti Betws-y-Coedia. Paikalliset bussikuskit (wannabe rallykuskit) ei tainnut saada hirveästi kiitosta rakkailta vierailtani, mutta niin sitä vaan päästiin aina paikasta a paikkaan b ilman äksidenttejä :) Snowdonian lisäksi kolmen päivän aikana kierreltiin Bangorissa ja katsastettiin mm. yliopisto, "peer" ja muutama pubi/ruokapaikka. Penrhyn Castlessa käytiin keskiviikkona ja taas selvisi jotain uutta: linnassa olevan Rembrandtin maalauksen arvo on 60 miljoonaa puntaa. Whoa!

Pen-y-Passin tuulessa

Betws-y-Coedin satumaisemaa

Torstaiaamuna lähettiin kaikki yhessä puksuttelemaan junalla kohti aina-niin-ihanaa Lontoota! :) Keli muuttu tosi kauniiksi (ekat 3 päivää sato vettä) ja talvitakki oli selkeesti väärä valinta sille reissulle. Anyway, Lontoon reissun kohokohtahan oli tietysti Billy Elliot-musikaali, joka on kyllä ihan maineensa veroinen. Sai vuorotellen itkee ja nauraa samaan aikaan ihastellen lavasteita ja hienoja tanssisuorituksia. Fabulous. Musikaalin lisäksi torstaina käpöteltiin kattelemassa "niitä perinteisiä" nähtävyyksiä ja ainakin ite nautin suuresti siitä ihmis- ja liikennevilinästä pikku-Bangorin jälkeen! Perjantaille ei ollutkaan enää mitään sen kummempaa ohjelmaa, joten lähdettiin vaan "kartsalle". Käytiin Waterstonessa (Euroopan suurin kirjakauppa, aaaahhh) ja minä nappasin mukaani kolme kirjaa: Sofi Oksasen Puhdistus (tai siis Purge, koska se on englanniksi), Stephen Kingin uusin sekä aivan älyttömän mielenkiintonen Planet Word, joka kertoo kielestä, sen kehityksestä ym. Suosittelen!!! Lisäksi syötiin jätskiä St.James' Parkissa, kateltiin Buckingham Palacen remppaa, maisteltiin uusia makuja turkkilaisessa ravintolassa, käytiin katsaasta ChinaTown ja Soho jne. Illalla sitten palasin klo 22.45 Bangoriin ja seuraavana aamuna olikin suuntana toinen suurkaupunki eli Manchester.

Piccadillyn länkkäri

Billy <3

@ Buckingham Palace

@ St. James Park

Black Swan

Aikaa Manchesterissä ei ollu kauhiasti, mutta ehdittiin käppäillä kartsalla ja käydä syömässä kunnon italialaisessa raflassa, noustiin myös Annikan kanssa Wheel of Manchesteriin (josta näky mm. ManUn kotistadion, jos jotain sattuu semmonen kiinnostaa) ja ekaa kertaa elämässäni pääsin myös oikeeseen Hard Rock Caféhen. Varkauden Rokkaria kun nyt ei lasketa :D

Manchesterin pääkatua

katedraali

@ Hard Rock Café

Izzyn kitara

Kunkun takki

City Hall

Hieno pubi :D

@ ChinaTown/Manchester

Tänään kotiuduin hetki sitten Colwyn Baysta ja Welsh Mountain Zoosta. Colwyn Bayn biitsi sattui sattumalta kohdalle, joten pakkohan se oli käydä vähän rantsulla kävelemässä :) Vielä kun olisi aurinko paistanut, niin olis ollu perfecto. Eläintarhassa päästiin seuraamaan mm. koulutetun haukan "lennätystä", pingujen piknikkiä ja merileijonien ruokinta- ja treenihetkeä. Koko reissun kohokohta minulle oli tietysti simpanssit, jotka nyt vaan sattuu olemaan ehkä maailman kiinnostavimpia eläimiä. Niiden ihmismäisyys on niin kiehtovaa.

Ai niin, ja lisäksi nähtiin, kun pikku-kengurun poikanen oksenti. Charming.

Colwyn Bayn biitsillä :)

Wales :)

Elä

Lapsi on terve kun se leikkii/zoo

Pingut lähti piknikille

Papukaijojen lennätys

HUOM! Simpansseja taustalla!!

Eli aikas kiirusta on pitänyt, nyt otan kyllä muutaman päivän ihan rennosti ja vietän illat yksin kotona nauttien kirjoista ja hyvästä teestä :)

Studios & Sunsets

Hello vuan kaikille!

Näin alkuun pitää heti sanoa, että ei, en päässyt eläintarhaan tälläkään viikolla. Tiedän, että työ ootte ihan yhtä pettyneitä kun minäkin, koska ootitte varmasti kuin kuuta nousevaa kuvaa minusta ja simpanssista... Noh, joku toinen viikko sitten. 

 Tällä viikolla alotin vihdoinkin käymään niissä tansseissa, kun flunssa tuntu olevan sen verran parantunut, että uskals lähtee hikoilemaan. Kävin alottelijoiden jazzissa ja zumbassa. Jazz ei ehkä oo ihan mun juttu ja siellä harjotellaan vaan yks koreografia, koska joulukuun alussa on joku ESITYS?? Lisan kanssa tosin todettiin harmiksemme olevamme kalenterin mukaan kipeitä 4. joulukuuta. Zumbasta taas sen verran, että olin jo unohtanut miten hauskaa se voikaan olla. Ihana oli päästä hikoilemaan ku pikkuinen punanen possunpoikanen pitkästä aikaa! ;) Onneks tuli valittua ees joku urheiluharrastus, ettei vaan pääse käymään niin, että joulukuussa lentokoneesta pyörii ulos neliraajainen pallo. Tosin en usko, että niin kävis vaikka vaan makais sohvalla - ruoka on nimittäin niin pahaa, että aika pitkälti tulee kaupasta ostettua vaan vihanneksia ja hedelmiä ja narskutettua niitä! No, asiaan.

Vaikken päässyt simpansseja kattelemaan, niin pääsin tekee jotain, mitä oon aina halunnu tehdä (tosin taisin tajuta sen vasta siinä hetkessä) ja nauhoitin ihka oikeassa studiossa! Nimittäin viime lauantaina karaokeillassa joku tyyppi ihastu minun lauluun ja pyys, että tulen laulamaan niiden levylle taustoja!! No joo, en uskonutkaan, että tuo menisi läpi... Todellisuudessa kaverini Josef pyysi minut lukemaan runon Korppi ja Kettu suomeksi nauhalle. Se opiskelee musiikkia ja sillä on joku studiotyöskentelykurssi ja tästä nauhasta tulee sen kurssityö. Runon on nauhottanut nyt kavereitamme ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, japaniksi ja englanniksi ja Josef toki nauhottaa sen myös tsekiksi itse. Saadaan jokainen sitten oma kopio siitä muistoksi :) Täytyy vielä mainita, että ei meinanu herra pysyä nahoissaan, kun kuunteli suomen kieltä nauhalta "tää on niin mahtavaa, aivan upeeta, jes" :D Tässä linkki runoon, jos haluut käydä kattoo mitä mä itse asiassa luin:

http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=5b922b9f-4621-4cbd-bcf8-8c057c752a2f 

Eilen lauantaina käytiin Andrean kanssa Plas Newyddissä. Se on vanha maalaiskartano, jossa asuu Angleseyn markiisi (tai joku markiisi ainakin). Oli aivan upee päivä (varjossa n. 16 astetta, aurinko paisto lähes pilvettömältä taivaalta) ja maisemat oli ihanat.

Plas Newydd

Takana kuuluisa Suspension Bridge

Lisäksi kartanossa on varmasti yksi maailman upeimmista maalauksista - jää Mona Lisat sun muut Viimeset ehtoolliset kyllä kakkoseks ainakin minun silmissä. Oikeastaan se oli vähän kuin tapetti, koska se peitti kokonaisen seinän ja vähän päätyseiniäkin - yhteensä 20 metriä pitkä. Hienointa maalauksessa oli kumminkin "silmänhämääjät" tai miksi niitä ikinä kutsutaankin. Esim. märät jalanjäljet, jotka seuraa sinua minne ikinä huoneessa menet ja monia muita pikku yksityiskohtia. Lisäksi taiteilija (Rex Whistler, 1905-1944), joka oli perheen hyvä ystävä, maalasi maalaukseen pieniä henkilökohtaisia yksityiskohtia. Eräskin perheen tyttäristä hävitti kuulemma aina lasinsa ja kirjansa, joten Rex maalasi ne maalaukseen ja sanoi, että nyt ne löytyy aina tuosta. Hän halusi myös oikein kovasti päästä mukaan sotimaan (outo heppu) ja kun hän vihdoin sai kutsun rintamalle, hän maalasi maalaukseen palavan tupakan ja sanoi, että hänen on pakko tulla takasin, koska tupakka jäi kesken. Tarkotus oli, että hän maalaa savuavan tupakan pois palatessaan takasin työn ääreen, mutta valitettavasti hän kuoli ensimmäisenä päivänään Normandiassa. En oo mikään hirvee taiteenystävä, mutta tästä voin sanoo, että suuri menetys taidemaailmalle. Huomaatte ehkä, että kirjotin huomaamattani kokonaisen kappaleen maalauksesta - kertoo jo jotain!!

Taiteilija työssään

ja tässä itse taideteosta

Lisäksi Plas Newyddin historiaan kuuluu erittäin hauska heppu, eli nykyisen markiisin isän serkku. Sanalla sanoen hän oli yksi suurimmista tuhlareista, mitä voi olla. Luulisin. No, ainakin hän onnistui tuhlaamaan 6 vuoden aikana kymmeniä miljoonia (nykyrahassa), mm. biljardin peluuta varten tehtyyn takkiin, joka oli päällystetty kokonaan rubiineilla. Hän (5. markiisi Henry Cyril Paget) oli myös suuri teatterin ystävä, joten päättipä eräänä päivänä rakentaa teatterin kappelin tilalle (siis omaan taloonsa) ja perusti oman teatterin. Hän halusi aina esittää pääroolin itse ja asuihin hän halusi aina oikeat jalokivet ym. feikkikoristeiden sijaan. Markiisina hän oli tosiaan vaan 6 vuotta, jona aikana hän onnistui menemään vararikkoon ja lähes koko talon irtaimisto piti myydä. 

Puutarhaa

 Reissun jälkeen mentiin käymään myös laiturilla taasen katsomassa auringonlaskua ja sen jälkeen viereisessä pubissa tuopilla ja syömässä (ehkä paras ruoka mitä oon täällä syöny - itsetehtyä kunnon lasagnea, KOKONAINEN lämmin patonki ja salaatti - £4.95). Loppuilta menikin rauhallisesti kotona ja tänään on jättisiivous- ja kaupassakäynti päivä, tuleehan minulle illalla vieraita koto-Suomesta asti ;)

Nyt siivoushommiin ja äitiä ja kumppaneita odottelemaan! <3

PS. Lennot Suomeen varattu!! :)

Arki astuu taloon

And yet another week has passed... Time really does fly, doesn't it? 

Okei, tältä viikolta ei ookkaan niin hirveesti kerrottavaa, koska tulin maanantaina tosi kipeeksi ja 3 päivää menikin käytännössä katsoen kotona istuessa. Täällä kiertää ns. Fresher's Flu eli fuksiflunssa - 10 000 ihmistä ympäri maailmaa kerääntyy yhteen paikkaan niin jo pöpöt kiertää, nam nam. Toki se on jokavuotinen ilo myös Jyväskylän yliopistossakin, mutta siellä oon yleensä onnistunu sen välttämään kiitos lähinnä kuivien sisätilojen, vähempi tuulisuuden (kyllä noin voi sanoo!!) ja ehkä myös tutumman bakteerikannan. No enivei, nyt on kuume laskenut ja muut flunssan oireet helpottanut. Asiat on muutenkin alkaneet muuttua arkisemmiksi eikä varsinkaan viikolla tule tehtyä niin paljoa uusia asioita. Artikkeleiden lukua ja aikasia herätyksiä.

Kirkko

keskustaa

Maanantaina menin ekaa kertaa Near-Native English kurssille, josta kirjoitin jo aiemmin. Se oli niin nappivalinta, että ei napimpaa voi olla ;) Pieni ryhmä kansainvälisiä opiskelijoita ja hiotaan kielitaitoo ja -korvaa oikein kunnolla. Keskitytään sanojen ja sanontojen pieniin sävyeroihin (esim. kotitehtävä: selitä erot sanoilla "end/finish/stop/terminate/cease" jne) ja muuta mukavaa. Eli juuri sitä minun rakastamaa pilkunviilausta, JES! :) Opettaja on myös oikeen mukava keski-ikäinen mies, joka pistää kyllä ittensä täysillä likoon tunneilla ja demonstroi ja elehtii kaiken hyvin teatraalisesti.

Edelleen tää "yläastemaisuus" tietyissä opinnoissa ärsyttää aivan äärettömästi. Erään tunnin päätteeksi opettaja läksytti luokkaa (juu, täällä on semmosetkin vielä yliopistossa), kun joku luennoitsija oli valittanut, että jotkut opiskelijat olivat puhuneet hänen päälleen luennolla. Siinä sitten kuunneltiin toruja siitä, miten pitää kunnioittaa muita ja lähestulkoon, että henk.koht. juoruilut pitää hoitaa "välitunnilla". Opettaja myös kuulemma ajattelee kaikkia ryhmän jäseniä omina lapsinaan ja välittää heistä, eikä halua, että kukaan joutuu vaikeuksiin. Joo ihan söpöö ja kivaa, jos kohdeyleisö ois 12-vuotiaita. 

No, se opintoasioista. Eilen oltiin taas karaokeillassa (päätettiin tehdä siitä jokaviikkoinen traditio :)) ja tutustuin uusiin ihmisiin, tällä kertaa japanilaisiin ja erääseen kolumbialaiseen - eli jee, meidän ryhmään saadaan kuin saadaankin ei-eurooppalaista verta!

Tänään lähdin erään kaverin seuraksi Penrhyn Castleen ja tällä kertaa perehdyttiin oikein kunnolla linnan historiaan ja arkkitehtuuriin audio-oppaan avulla. Oli kyllä mielenkiintoista saada enemmän selville linnan, sen omistajien ja samalla koko alueen historiasta. Mm. se, että ensimmäinen lordi Penrhyn omisti savikivibisneksen lisäksi sokeriplantaaseja Jamaikalla ja niiden mukana lähes 500 orjaa, oli itelleni ihan uus tieto, jonka nyt halusin jakaa tässä teille muille toivottavasti-yhtä-tiedonjanoisille-ihmisille ;)

No, tässäpä kaikki tällä kertaa. Ensi viikolla onkin luvassa mahdollinen reissu eläintarhaan (jossa on SIMPANSSEJA <3 ), sillä meidän eilinen suunnitelma mennä sinne peruuntu yllätys yllätys huonon kelin vuoksi.

Stay tuned for the NEXT episode of... Cymru am Byth ;)