Welcome Week part 2

Hei hou, niin se vaan on eka virallinen viikko Bangorissa hujahtanut.

Perjantai: 

Eräs kaveri pyysi minua mukaan historian laitoksen järjestämälle ilmaiselle retkelle savikivimuseoon (National Slate Museum) sekä jonkun walesilaisen linnan raunioille Llanberisiin ja toki lähdin mielelläni mukaan. Savikivimuseossa meille esitelmöi todella viihdyttävä vanha setä, joka näytti mm. kuinka savikivilaattoja tehdään (tai ehkä tarkemmin kuinka niitä tehtiin aikana, kun ne tehtiin vielä käsipelillä). Walesissa sanotaan, ettei sitä hommaa osaa muut kuin walesilaiset miehet ja hän pyrki todistamaan tämän faktan pyytämällä yleisöstä erään Nottinghamilaisen poikaparan kokeilemaan, kuinka hältä homma luonnistuu. Tarpeetonta kai sanoa, että huonostihan se meni eli point proven :) Lisäksi katsottiin video Snowdonian savikivitehtaasta (maailman kai aikoinaan suurin savikivitehdas), ja selvisi että Lordi Penrhyn, josta aiemmin kerroin, omisti tehtaan ja itse asiassa rikastui juurikin savikivibisneksellä. 

Museon sisäpihalta

Savikiven halkomista

Linnan rauniot olivat ihan tehtaan kulman takana (sorry, en millään muista linnan nimeä koska se oli joku aikas monimutkainen kirjainyhdistelmä) ja maisemat oli todella kauniit. Linnasta itsestään ei ollut jäljellä enää kuin yksi tornintötterö ja siitäkin vain puolet. Ei ole sen linnan asukkailla ollut huonot näköalat, kun Snowdonian vuoret kohoaa ympärillä. 

Lauantai: 

11 aamupäivällä oli vaihtareille järjestetty tapaaminen, ja me odotettiin jonkunnäköisiä kekkereitä (tapaamisen nimi oli International Student's Welcome party), mutta todellisuudessahan se oli iso sali ympätty täyteen infopöytiä ja vähän aamupalaa. Osallistuminen ei ollut kumminkaan ihan turhaa, koska ilmottauduttiin kavereiden kanssa sekä Manchesterin että Liverpoolin päiväretkille, jipii! Beatles here I come. 

Illalla oltiin Menai-baarissa, jota täällä viime keväänä ollut opiskelijakaverini suositteli (kiitos vaan Tiia! :)). Lauantaisin siellä on karaokea ja me päätettiin kävästä katsomassa miten paikalliset "vetää". Oli pienoinen järkytys, kun ne osaskin oikeesti laulaa eikä se ollut semmosta kännistä mokellusta mitä Suomen baareissa on tottunut kuulemaan :D Harmi, että ei ehditty olla kuin hetki, koska monilla oli tänään aikainen herätys kellä minkäkin retken tai matkan vuoksi, mutta sinne mennään ehdottomasti uudestaan joku toinen lauantai kuuntelemaan :) 

@ Menai

Huomenna maanantaina alkaisikin sitten se varsinainen opiskelu, ihan mukavaa saada arki rullaamaan :)

Welcome Week part 1

Dodiin, nyt on sitten tervetuloviikko pyörähtänyt käyntiin. Tuntuu, että tänään on mun vaihdon "ensimmäinen virallinen" päivä, koska noin tunti sitten jäin tänne ihan yssin. Vaikka tämä on julkinen blogi, niin saanen sanoa että on kyllä ihan perseestä. Kyllä se kuitenkin tästä, kunhan tottuu! 

Täällä on paljon kivikehiä (ainakin siis kaksi :D)

Kadunnimet on usein kymriä

Käydäänpäs nyt läpi ihan päivä kerrallaan, mitä tähän asti on tapahtunut...

Maanantai:

Klo 10 piti olla vaihtareiden infossa/tapaamisessa päärakennuksella. Masu täynnä perhosia astelin sitten päärakennuksen saliin L4 suurin odotuksin. Info oli kuitenkin suuren suuri pettymys, koska se oli kuin olikin info eikä mitään muuta. Tunti käytännön asioita hyvin lyhkäsesti läpi käytynä ja siitä sitten vaan asioita järjestelemään. Tyhjä olo, sekä pieni pelko että mites ihmeessä minä nyt täällä tutustun kehenkään... No, pelkohan oli tietysti ihan turha, koska jo samaisena iltana oli iltameiningit sitten läheisen kampuksen Bar Unossa. Miksun kanssa asteltiin suoraan ruokajonoon (siellä oli oikeesti hyviä kolmioleipiä, can you believe that!) ja etsittiin sopivan näköinen porukka johon liityttiin. Pöydän ihmiset paljastuikin tosi mukaviksi ja monen kanssa synkkasi heti. Tyypit oli lähinnä Saksasta, Ranskasta, Belgiasta ja tsekeistä. Illan aikana otettiin myös pöytäkunnittain osaa psykan opiskelijoiden tietovisaan ja se oli suurta lystiä! 

@ Yliopisto

 Tiistai:

Tiistaina oli sitten Module Fair. Täällä rekisteröityminen kursseille (modules) tapahtuu äärimmäisen vanhanaikaiseen tapaan, eli kiertämällä laitokselta laitokselle ja pyytelemällä lupaa päästä kurssille mukaan. Ilmeisesti sitä helpottamaan on keksitty tämä niin mahtavan käytännöllinen Module Fair, jossa voit erittäin simppelisti ilmoittautua kursseille yhdellä kertaa samassa tilassa. Tapahtumahan oli ainakin minun kohdalla täysi vitsi, koska kielitieteiden laitokselta ei ollut paikalla ketään, jolla olisi lupaa rekisteröidä ketään kursseille ja kasvatustieteiden laitoksen pöydän edessä jonotettiin n. puoli tuntia ennen kuin kuultiin, ettei sieltä ole tulossa paikalle ketään. Eli tunti täysin hukkaan eikä yhtään kurssia. Lopputuloshan oli etten päässyt yhdellekään kurssille mille halusin ja jouduttiin juoksemaan toiselle kampukselle kysymään paikan päältä, että mille kasvatustieteiden kursseille minä nyt sitten voin ottaa osaa ja sieltä takaisin päärakennukselle kysymään kielitieteistä, että olisiko mitään kurssia minkä minä sitten voisin sieltä ottaa. Lopulta lapussani luki, että olen rekisteröitynyt seuraaville kursseille:

Education in Europe: käytännössä siis käydään läpi eri Euroopan maiden opetusjärjestelmiä jne. Jos olen kurssilla ainoo suomalainen, voin vaan kuvitella millaseen pommitukseen siellä joudun, sillä ensimmäinen kommentti muilta opettajaksi opiskelevilta vaihtareilta on ollut "ai Suomi, siellähän on tosi korkee opetuksen taso, meillä on käsitelty sitä monella tunnilla" ja pitkä kysymysliuta miten meillä tehdään se, se ja se opetuksessa. 

Children in Crisis: ilmeisesti siis käsitellään, miten yhteiskunnalliset ja maailmanlaajuiset kriisit jne vaikuttaa lapsiin. 

Scaffolding Learning: mikä on aikuisen/opettajan/vanhemman rooli lasten oppimisessa tai jotain sen suuntaista. 

Current issues in Bilingualism: jotain siis kaksikielisyydestä, eri teorioita jne.

Jeps, se siis käytännön asioita, illalla oli sitten taas tapaaminen tuon "meidän" porukan kanssa Bar Unossa, jossa oli Open Mic Night. Me kaikki luultiin, että kyseessä on joko karaokea tai tosiaan "mikki on vapaa" tyyppistä äksöniä, mutta siellähän olikin joitain live bändejä. Ei sinänsä hullumpi vaihtoehto, koska kaikki bändit soitti tosi hyvin, mutta vähän se häiritsi tuota tutustumispuolta volyymitason ollessa niin jumalattoman korkea. Pääosin ilta vietettiinkin sitten terassilla tutisten, että kuuli omat ajatukset (ja muiden, jos ne halusi lausua ne ääneen.. :)) 

@ PJ Hall/yliopistolla

Keskiviikko:

Eilen alkoi kaksipäiväiset opiskelijajärjestömessut eli Serendipity. Käytännössä edustajia lukuisista opiskelijajärjestöistä oli kerääntynyt liikuntatalolle ja siellä sai sitten jättää oman sähköpostiosotteen järjestöille, joiden toiminnasta on kiinnostunut. Tarjontaa oli kaikkee paintballista yliluonnollisten juttujen faneihin ja ihmisoikeuksiin. Itse aattelin osallistua Amnestyn toimintaan (oonhan kumminkin jäsen Suomessakin), kieltenystävien menoihin sekä mahdollisesti pariin luontojuttuun (joku merijärjestö missä käydään mm. Aquariumissa ja rannoilla, mutta en ehkä tiedä jaksanko mä kuunnella jaarittelua levästä ja planktoneista.. sekä Zoo society, jonka toiminta jäi vähän epäselväksi. Jos se ei sisällä retkeä eläintarhaan, en mene :D)

Miksun kaa käytiin ostoksilla tuolla muutaman kilsan päässä sijaitsevassa supermarketissa (Joka on, btw, 24h auki. Paitsi tietysti sunnuntaisin vain 10-16, mikä oli mukava huomata klo 16.30 viime sunnuntaina) ja ilta vietettiin kattoen Frasieria ja syömällä sipsejä. Voitteko uskoo, että chili/vuohenjuustosipsit on ihan mielettömän hyviä!! Eilen meillä oli myös täällä ihan omassa huoneessa oikea ötökkänäytös (ei tarttee  siis liittyä ötökkäjärjestöön yliopistolla, semmonenkin on) kun Miksu spottas verhoista minun kämmenen kokosen hämähäkin, 2 min sen jälkeen huomattiin pöydällä musta ohut mato ja vielä n. puolisen tuntia myöhemmin toinen mokoma kiipeilemässä seinää pitkin!! 

Torstai:

Tänään mentiin sitten käymään kahvilla meidän uuden tsekkiläisen kaverin Josephin kanssa, jonka jälkeen mentiin rekisteröitymään virallisesti yliopistoon. Jonoja, papereita, jonoja, mutta yllättävän nopeeta toimintaa. Kuten jo heti alussa kerroin, oon täällä nyt sitten yksistään, mikä tuntuu äärimmäisen oudolta. Onneksi löysin netistä sivun, mistä voi katsoa Emmerdalea (lopeta se huokailu/pään pyöritys/mitä ootkaan tekemässä) ja minulla on levy pähkinäsuklaata ja kokista auttamassa pääsemään pahimmasta yli ;) Huomenna vähän shoppailuterapiaa tyttöjen kanssa ja illalla jotain kivaa - ehkä nyt sitä karaokea? :) Viikonlopusta on luultavasti tulossa aika hauska ja maanantaina pitäis sitten raahautua koulunpenkille. 

Tässä kun en oo jaaritellut vielä tarpeeksi, niin listaan vielä muutamia havaintoja, mitä oon täällä tehnyt.

- kaikkialla on kylmä ja kosteeta, myös sisällä (vaatteet pakko kuivata kuivurissa, koska muuten ne ei kuivu)

- monissa paikoissa haisee pahalta

- tiet on kapeat, tuntuu aina että ohimenevät bussit imasee mukanaan

- ruoka on hassunmakusta

- minun kämpässä tuntuu 3 olevan maaginen luku: vessan valot syttyy kolmannella vetäsyllä (ne sytytetään narusta vetämällä) ja vessan pönttö vetäsee kolmannella. 

-britit on äärimmäisen hyviä tekemään asioita suklaasta

Hot Chocolate Fudge Brownie & cappuccino

Älkää nyt kumminkaan luulko, että minun mielestä täällä kaikki on negatiivista tai huonosti. Bangor vaikuttaa mitä mukavimmalta pikkukaupungilta, jossa on hassun paljon nuoria. Ihmiset on tosi ystävällisiä, avuliaita ja mukavia ja yliopiston henkilökunta on ollut mitä ihaninta. Ruoka ja olut on täällä halpaa ja ilmapiiri tosi kiva. Oon saanut tosi mukavia kavereita, joiden kanssa ollaan jo suunniteltu vaikka mitä reissuja, joista ensimmäinen on bussimatka Snowdoniaan viikon päästä lauantaina. Lisäksi, kuten oon jo aika monta kertaa sanonut, täällä on tosi kaunista eikä niitä vuoria voi kun katsoa ihastelleen.Minä vaan äärimmäisen mukavuudenhalusena suomalaisena oon tottunu siihen, että kaikki toimii tietyllä tavalla ja (minun näkökulmasta) loogisesti ja vaatii totuttelua, kun asiat toimii ja hoituu täällä eri tavalla. :) On tää kaikki varmasti kuitenkin kaiken tämän arvoista ja mieletön reissu tulossa!

polku lähellä rantaa

 Nyt lopetan tämän (turhanpäiväisen tai ainakin turhan yksityiskohtaisen) selostuksen ja siirryn Emmerdalen pariin :D

Tästä voitte vielä kumminkin tsekata kämpän.

makkaripuoli, takana näkyy kylppäriä

olkkaripuoli

keittiöö

kylppäriä

@ Bangor

Nyt on brittein saarilla oleskeltu lähes viikko, tiistaista asti Bangorissa. Paljon on ehtiny jo nähdä ja tehdä muutamassa päivässä.

Maanantaina oltiin siis yö Lontoossa ja seuraavana aamuna otettiin suora juna Bangoriin. Yleensä junamatkat maksaa aika reippaasti, mutta myö jotenkin ihmeen kaupalla satuttiin saamaan junamatkat £12.5/hlö! Matka meni noppeesti ja tutustuttiin siinä oluen äärellä irkkujannu-Shaneen. Muuten mukavaa, mutta sen äärimmäisen vahva irkkuaksentti vaikeutti tuota kommunikaatioo aina hetkittäin - minä tuttuun tapaani elin ohjeen "Hymyile, niin ne luulee että ymmärsit" mukaan :D 

Oltiin ensimmäiset 4 yötä Bangorissa Baytree Lodge-nimisessä B&B:ssä. Muuten ihan mukiinmenevä hökötys, mutta lämpötila huoneessa oli n.17 ja kylppärissä 12 astetta - meidän juomat oli ihan jääkaappikylmiä vaikka oli lattialla muovipussissa! Sijainti oli kumminkin mahtava, tosi lyhyt matka sekä rantaan, keskustaan että yliopistoonkin (jossa ei kyllä vielä ole tarttenut sen kummemmin käydä). Mikä parasta, siellä oli telkkari, ja pääsin kattomaan 4 jaksoa Emmerdalea, joka on täällä siis 3 vuotta edellä kuin Suomessa!!! :D

Nousu puiston kautta yliopiston päärakennukselle

Keskiviikkona kirjotin vuokrasopparin. Mun kämppä on erään omakotitalon yhteydessä oleva huone, jossa on oma vessa ja käytävän toisella puolella oma keittiö. Ainoot häirihtevät ominaisuudet on pistävä haju (oisko täällä kosteutta tai hometta, vai onko kokolattiamatto yms. imeny tupakanhajua ja muuta paskaa vuosien varrella?), tuo em. käytävä, jota käyttää siis vuokraemäntä ja hänen poikansa omana eteisenään ja äärimmäisen iljettävän sotkunen keittiö. Saatiin tehdä tuntien työ, että se oli siinä kunnossa, että pysty kuvittelemaan tekevänsä ruokaa siellä. Nyt kunnon kuurauksen jälkeen tää kämppä on kumminkin jo kotoisa ja 3 ilmanraikastajaa häivyttää pistävää hajua.

Näkymiä kämpän läheltä

Torstaina päätettiin lähteä kävelyretkelle tuonne läheisille vuorille. Jotka ei ollutkaan niin lähellä. Hortoiltiin kaksi tuntia ympäri maita ja mantuja, kunnes kiva walesilaissetä tuli kertomaan, että ollaan jo hyvän aikaa oltu yksityisillä mailla. Tuo kiva setä tarjoutu antamaan meille kyydin takas päätielle (hyvä esimerkki paikallisesta ystävällisyydestä), mutta matkalla ehdotti, että meidän kannattaisi mennä katsomaan linnaa. Hän sitten vei meidät sinne linnalle yksityistä tietä pitkin. Linna paljastu Penrhyn Castleksi ja oli aivan mielettömän upee. Sisällä oli edelleen sama sisustus kun silloin, kun viimenen lordi siitä luopui 1900-luvun puolivälissä ja suvun taidekokoelma (sis. mm. alkuperäsen Rembrandtin työn) on edelleen seinällä.Lisäksi kuningatar Victorialle  ja hänen pojalleen (silloinen tuleva kuningas Edvard) tehdyt sängyt, lukuisia ikivanhoja lastenleluja ja vaatteita ja keittiötarvikkeita oli edelleen paikoillaan. Myöhemmin meille selvisi, että tuo kiva herra joka meidät ajoi linnalle, ilmeisesti omistaisi linnan nykyisin, jos hänen äitinsä ei olisi myynyt sitä valtiolle (rouva oli ykskaks perinyt linnan enoltaan, eikä hällä ollut varaa maksaa perintöveroa, joka olisi ollut 90% linnan ja sen maiden arvosta) 1951. Että näin :)

Penrhyn Castle

Penrhyn Castlen Ice Tower (entisajan jääkaappi)

Perjantaina käytiin Snowdonian kansallispuistossa - sitä kuvaa parhaiten kirjainyhdistelmä jota normaalisti vihaan: OMG. Jos Rukan Pieni Karhunkierros on upee, niin tää oli sitten henkeäsalpaavan uskomattoman ällistyttävän kaunis. Olinhan mä nähnyt jotain kuvia Walesista, mutta siis että niin kaunista?? Harmi, ettei nuo kuvat mitä tähän laitan tee oikeutta niille todellisille maisemille. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta ees tuhat kuvaa ei kerro totuutta - see it for yourself!! Harmi, että kastuttiin reitillä ihan likomäriksi ja reitin lopussa oleva kahvila oli sulkenut etuajassa, niin jouduimme olemaan likomärkinä ja kylmissämme tuntikausia, koska jouduttiin odottelemaan ensin bussia Pen-y-Passissa (josta lähdettiin reitille) ja sitten vielä lähes tunti Llanberisissä, ennen kun päästiin hotelliin kuumaan suihkuun (josta, tietysti, loppu kuuma vesi kesken minun hiustenpesun...).

Snowdoniaa, Penn-y-Passin keskuksen rakennuksia

Voisin kuvitella LOTRin örkit kävelemään tuonne ;)

Freedoooooom

yksi lukuisista vuoristopuroista

Litimärkinä, mutta oli se sen arvoista!!

Yleisesti Bangorista voisi sanoa, että maisemat on upeet, mutta itse kaupunki ei nyt oo mikään kaunokainen. Lukuunottamatta yliopiston päärakennusta ja muutamia muita rakennuksia (mm. 1100-luvulla rakennettu katedraali). Pubeja ja kahviloita löytyy, samoin kuin joitain kauppoja ja erikoisliikkeitä, mutta ei tämä mikään shoppailijan paratiisi kyllä ole. Yöelämä järkytti, koska ite tykkään rauhallisesta JA SUHT HILJASESTA pubimeiningistä, mutta paikalliset nuoret ei kyllä anna semmosille illoille hirveesti mahdollisuutta. Aivan järkyttävää kiljumista ja turhanpäivästä melskaamista ja sekoilua - mikä järki on esimerkiksi kylmänä iltana tehdä joku ihmiskasa keskelle katua??  Minut tapaa siis paikallisissa luultavasti niinä hiljaisina iltoina, kun siellä ei ole mitään menoa ja viikonloput kökötän leffoja katsomassa kotona :D

Yliopiston päärakennus

Kulttuuri- ja tapaeroja on muitakin, oikeestaan ihan pikkujuttuja, mutta asioita jotka vaatii totuttelemista. Isoin ero (liikenteen ohella, oon niin varma että jään täällä vielä auton alle...) on ehkä tuo tapa jutella ventovieraiden kanssa ja ylipäätään tuttavallisuus. Esim. kaupassa ihmiset saattaa yks kaks alkaa puhua vaikkapa omista ostoksistaan tai mistä ikinä, kadulla ihmiset hymyilee tai tervehtii kun kävelee vastaan jne. Toinen juttu on tuo autojen torvien tööttäily - tutuille tervehditään autosta tööttäämällä. Sydän pomppaa kurkkuun vähän väliä kaupungilla kun säikähtää. Mutta näihin tottuu ja eikös koko homman idea oo viettää aikaa ja tutustua VIERAASEEN kulttuuriin :) Positiivista täällä on myös ruokien ja juomien hinnat. Bacardi Breezer pullo (1L) 3 puntaa, pubissa syö ja juo hyvin n. 8 punnalla jne. :)

Brittiläinen ruoka ei oikeen... (Bangers&mash)

Huomenna alkaisi siis tosiaan Welcome Week, vähän jo jännittää... Lue lisää seuraavasta jaksosta ;)