Visitors, visitors

Kappas, onkin ollut niin touhuviikot takana, etten muistanut/jaksanut viime viikolla kirjotellakaan.Sain Miksun tänne kyläilemään 10 päiväksi, jona aikana käytiin niin Liverpoolissa, Manchesterissä kuin Lontoossakin ja kierrettiin myös yksi päivä Isle of Angleseyllä katselemassa upeita maisemia. Paljon on siis taas kuvia luvassa, sillä kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa :)

Liverpooliin lähdettiin ilmaiselle retkelle, joka oli osa minun kasvatustieteiden kurssia. Käytiin International Slavery Museumissa, mikä oli kyllä aikamoisen ahdistava kokemus kaikkine Ku Klux Klan asuineen ja "tältä tuntui olla orjalaivassa"-videoineen. Liverpool oli iso tekijä koko orjabisneksessä silloin aikoinaan, sillä tuhansia ja miljoonia orjia kuljetettiin Liverpooliin ja myytiin siellä eteenpäin. Hienoa, että he tiedostavat sen ja rakensivat museon, jottei kukaan koskaan unohtaisi sitä osaa historiasta ja Liverpoolin osuutta koko karmivassa bisneksessä. Toisin kuin New York, joka ilmoitti, ettei aio rakentaa museota koska heillä ei ollut mitään tekemistä koko asian kanssa (silti kymmeniä tuhansia kuolleita orjia makaa maassa jossain Manhattanin alla...). No, päästiin myös vähäksi aikaa katsastamaan kaupunkia ja nyt minä näin sen John Lennon patsaankin!!! :)

Viikonloppu vietettiin Bangorissa, Miksu toi mukanaan ihanat kelit, joten oli tosi mukava vaan kierrellä ja katsella maisemia pari päivää (tietty Miksukin piti viedä Menain Karaokeen la-iltana, kun sitä niin paljon olen hehkuttanut!!). Eräs opiskelijakaverini, joka btw tulee Jyväskylään opiskelemaan tammikuussa, kierrätti meitä sunnuntaina Isle of Angleseyllä ja käytiin mm. South Stackissa katsomassa upeita jyrkänteitä.

1400-luvulla rakennettu talo. Huom, miniovi.

@ South Stack

Manchesterin reissun tarkoitus oli Zappa plays Zappa-konsertti Bridgewater Hallissa. Itsehän en todellakaan pidä koko bändistä (sekavaa instrumentaalista tilutusta kappale toisensa jälkeen, ainakin tuhat liian pitkää, samalta kuulostavaa sooloa eri soittimilla ja ainoot kappaleet missä lauletaan kertoo mm. eskimosta, jota kielletään syömästä keltaista lunta?? :D), mutta tulipahan käytyä. Olisi ollut kiva käydä myös Manchesterin joulumarkkinoilla, mutta aika loppui kesken. Kerettiin kumminkin käymään Manchesterin museossa, missä oli paljon mielenkiintoisia luonto- ja eläinjuttuja.

The Bridgewater Hall

Söpis <3

Torstaina lähdettiin sitten Lontooseen, missä mentiin katsomaan Billy Elliot-musikaali. Lisäksi käytiin Hard Rock Cafessa syömässä ja muuta mukavaa. Ei tosin paljo ehtinyt 24 tunnissa, mutta Lontoossa on aina ihana käydä, vaikka sitten lyhyillä visiiteillä. Kun Miksu lähti kentälle ja Suomeen, mä jäin oottelemaan kaveriani Lindaa, joka tuli mun kanssa Bangoriin viikonlopuksi. Vietettiin rauhallinen viikonloppu ja kierreltiin katselemassa kauniita maisemia jne. Mukavaa!

@ Hard Rock Café London

Piccadillyn hulinaa

lettuja ja suklaajätskiä Peerillä :)

Liverpool, popin pääkaupunki

Juupa juu, tämä viikko olikin melkoisen opiskelun täyteinen, mutta lauantaina sitten sai ajatukset ihan muualle, kun lähdettiin päiväksi Liverpooliin vaihtareille järjestetylle matkalle. 

Suurin kiinalainen portti Kiinan ulkopuolella

Aikaa ei tälläkään reissulla ollut kovin paljoa (muutama tunti ei yksinkertasesti riitä Liverpoolin kaltasen paikan koluamiseen), mutta yritettiin nähdä ja tehdä mahdollisimman paljon kaikkea. Ensimmäisenä päätettiin hypätä kuuluisan Yellow Duckmarinen kyytiin. Yellow Duckmarinethan on semmosia kulkupelejä, jotka menee sekä tiellä että vedessä. Kierros kesti n. tunnin ja meillä oli ihan mahtava opas Richard, joka heitti semmosta huumoria koko kierroksen ajan, että ei siellä voinut kun nauraa. Tosin välillä liverpoolilainen aksentti haittas tuota ymmärryspuolta varsinkin kun ei äänentoisto siinä pelissä ollut mikään maanmainioin, mutta kyllä sieltä suurimman osan jutuista tajusi. Jos nyt oikein ymmärsin, niin juurikin sitä peliä, missä myö oltiin, käytettiin Normandian maihinnousussa jonkun näkösenä tankkerina tms.

meidän opas Richard

Semmonen kulkupeli

Kierroksella nähtiin mm. rakennus, jossa toimi ennen aikaan yhtiö nimeltä White Star Line. Jos jollekulle sanoo semmonen paatti kuin Titanic mitään, niin White Star Linehan omisti sen ja kyseisessä rakennuksessa mm. allekirjotettiin Titanic-sopimuksia, mm. se, että pelastusveneitä ei laiteta tarpeeksi mukaan. Eli tämmöselle Titanic-fanille jo pelkästään sen rakennuksen näkeminen oli tosi hienoo! Lisäksi nähtiin kappeli tms. joka oli rakennettu Kustaa IV Aadolfille. Yllättäviä yhteyksiä Suomeen yllättävissä paikoissa siis. Parasta kierroksessa oli kumminkin ne muutamat sekunnit, kun Duck "syöksyi" veteen, on nimittäin aika jännä fiilis kun auto jossa oot ajaa suoraan järveen (tai ei se mikään järvi ollut, mutta väliäkös tuolla). Kuvasin siitä videonkin, mutta koska tähän ei ilmeisesti pysty liittämään videoita, ellei ne oo julkaistu jossain, niin laitan pätkän YouTubesta tähän.

 Yellow Duckmarine menee veteen

Entinen White Star Linen rakennus

Toinen duckmarine tulee veteen

Oltaisiin kovasti haluttu myös mennä kattomaan maailmankuulu Beatles-näyttely, mutta pitkien jonojen ja taas uuden 10 punnan sisäänpääsyn takia jouduttiin se valitettavasti jättämään. Käytiin kumminkin Beatles-kaupassa (yhdessä niistä, Liverpoolhan ei ymmärrettävästikään paljoa Beatleseillä leveile/rahasta) ja Liverpool-museon Beatles "showssa". Museossa nähtiin mm. alkuperäisiä esiintymisasuja, Beatlesien kirjottamia kirjeitä jne. sekä tosiaan se hyvin sekava show, johon kuului paljon audiopätkiä ja videopätkiä 1960-luvulta. Muuten sitten kierreltiin Cavern Quarterissa ja kaupungilla mitä kerettiin. Tällä kertaa jäi näkemättä Penny Lanet, Strawberry fieldit ja John Lennon-patsaat, mutta ehtiihän sitä elämässä. :) Näin ensisilmäyksellä Liverpool vaikutti tosi kauniilta ja miellyttävältä kaupungilta, jossa on paljon vilinää ja vilskettä.

"Oletteko nähneet Pirates of the Caribbean 1:n? Tämä laiva...ei ollut siinä"

laulava roskis

Uusi Cavern Club

Tästä voitte muuten kuunnella sen laulun, mitä tuo roskis laulo kun sinne heitti jotain sisälle.

Roskiksen laulu

Wherever you go and whatever you do...

...May the luck of the Irish be there with you.

Tähän viikkoon onkin taas mahtunut paljon kaikenlaista: perinteisesti Halloweenia (ja Lisan synttäreitä) juhlistettiin maanantaina, suklaakakkua syötiin Greekissä keskiviikkona Annemarien synttäreiden kunniaksi ja tietysti viikonloppu meni iki-ihanassa Dublinissa.

31.10. eli Halloween

Andrea ja Mitch

Annika ja Lorena

minä ja Lisa sekä mun omaperänen lahja sille :D

Dublin

Bangorista Dubliniin kestää yhteensä noin nelisen tuntia ja matkaa tehdään sekä junalla että lautalla. Meidän juna lähti 10.29 ja lautalla Holyheadista irtauduttiin tasan puolilta päivin. Vähänhän siellä lautalla oli semmonen ruotsinlaivameininki, että oon kyllä iloinen, ettei illalla tarttennu sillä matkata. Perjantai Dublinissa oli vain keskustaan tutustumista ja illalla käytiin sitten pubeistaan kuuluisalla Temple Bar-alueella. Ihan on maineensa veroinen mesta, ilmapiiri oli aivan uskomaton! Taitavia katusoittajia, tuntemattomat ihmiset tanssi keskenään isoissa joukoissa kaduilla, perinteinen irkkumusa soi livenä joka toisesta pubista kaduille asti... Harmi, että mun matkaseura oli ihan pikkusen tylsän puoleista niin ei päässyt nauttimaan siitä meiningistä kuin hetken.

oli ihan PIENTÄ tuulta lautalla!!

Temple Bar-alueelta

THE Temple Bar

 

Lauantaina kierreltiin kaduilla ja tsekattiin muutamat katedraalit, Trinity College, Dublin Castle ja koko ajan suunnattiin kohti Guinness Storehousea. Kylläpä oli yliopisto Dublinissakin semmonen, että ei jää kyllä kakkoseks Bangorille. Upeita valkosia kivirakennuksia ja kaunis ympäristö. Yliopiston kirjastokin on ilmeisesti tosi kuuluisa, koska sinne oli sisäänpääsymaksu? Vaikee sanoo näin yhden viikonlopun perusteella, mutta vähän tuli semmonen kutina, että olisin ite ehkä viihtynyt Dublinissa paremmin ku Bangorissa (sehän oli minun 3. vaihtoehto). Enemmän tekemistä ja jotenkin itteeni on alkanu ärsyttämään se, että täällä Bangorissa puolet ihmisistä on opiskelijoita.Varsinkin, kun parikymppiset britit käyttäytyy kuin 15-vuotiaat suomalaiset. Mukava olisi saada vähän muunkinlaisia ihmisiä ympärille. Arkkitehtuuri on Dublinissa(kin) tosi kaunista ja paljon vanhoja rakennuksia on säilytetty. Postitoimistokin oli niin hieno, että luulin sitä kaupungintaloksi tms. Ilmeisesti hevoset on irlantilaisille tärkeitä historian takia (jossakin tätä selitettiin, mutta en oikein keskittynyt) ja siksi niitä näkee katukuvassa vieläkin. Siis oikeasti, katukuvassa, keskellä autoja! :) Lisäksi katolilaisuus näkyy katukuvassa lukuisine pyhimys/enkeli/mitä-ikinä-patsaineen. Olinkin hieman yllättynyt, kun kaupat oli niinkin uskonnollisessa maassa auki myös sunnuntaisin (positiivisella tavalla tosin, koska vietin sunnuntain Dublinissa yksin niin olipahan edes jotain tekemistä).

Trinity Collegen sisäpihalta

Tämä myös

Molly Malone

Guinness Storehouse oli myös siisti paikka, vaikka pakko myöntää, että koko museokierroksen kohokohta oli se ilmanen Guinness ylimmässä kerroksessa, josta on upeet maisemat yli Dublinin. Muuten museo on lähinnä pienoismalleja, faktoja ja tilastoja. Storehousessa kuulin myös kolmeen otteeseen suomea ja tuli hyvä mieli (en oo tainnutkaan mainita, etten ole tavannut ketään muita suomalaisia Bangorissa, joten vähän on sen puoleen ollut yksinäinen olo). Sain jopa ilmaisen juoman juotua, vaikka ei oo kyllä minun juoma Guinness ei. Guinness-kierroksen jälkeen oli kello jo sen verran, että alkoi kaupat ja muut paikat sulkeutua, joten eipä sitä muuta sitten oikeen ehtinytkään. Illemmalla käytiin kuuntelemassa irkkumusaa ja kattoo irkkutanssia hostellin lähellä.

kuuluisuuksia Storehousessa

Ei liity meidän suku Guinnessin historiaan:D

I DID IT!

Dublin on tosi kaunis ja ainakin minun mielestä persoonallinen paikka, irlantilaiset on letkeetä kansaa ja tosiaan se pubielämä siellä (olisi ollut) tosi eläväistä. Siitähän se Dublin onkin kuuluisa. Kallistahan siellä on, (ehkä osittain siksi oli niin kotoisa olo :D), mutta oli niin ihanaa pitää kädessä kolikoita, joita ymmärsi heti ekalla vilkaisulla (niin siis siellä on eurot). Verrattuna vaikkapa Lontooseen Dublinissa ei ole niin hirveästi tekemistä ja näkemistä, joten esim. pidennetty viikonloppu riittää aivan hyvin koko kaupungin näkemiseen. Välimatkat on lyhyitä, joten paljon ehtii nähdä samana päivänä uuvuttamatta itteensä täysin.

Harmi vaan on pakko sanoo, että seura oli niin erilaista ku mitä ite oon ja kiinnostuksen kohteet niin erilaiset, etten päässy nauttimaan reissusta 100%. Oli kumminkin tekemisen arvoinen matka ja tiedänpähän nyt, että Dublin on paikka minun makuun. Jotenkin minulla oli heti eka illasta lähtien kotoisa olo siellä, vaikken koskaan aiemmin ole jalallakaan astunut Irlannin maille Ensi kerran sitten lähtee tutussa seurassa niin pääsee näkemään sen osan kaupungista, mitä ei nyt päässyt.

Alkavalla viikolla on englannin laitoksen lukuviikko, joten ei ole luentoja alkuviikosta ollenkaan. Paljon täytyy kumminkin tehdä töitä yliopiston eteen, ettei kaikki kasaudu sitten myöhemmälle. Hetken huilin ja eikun tutkimusten ja esseekirjotusten pariin!